Rakentamislaki uudistuu vuoden 2025 alusta, vaikuttaen rakennuttajiin ja rakennusten omistajiin

Vuoden 2025 alussa voimaan astunut uusi rakentamislaki tuo merkittäviä muutoksia Suomen rakennusalaan, vaikuttaen sekä rakennuttajiin, että rakennusten omistajiin. Lain tavoitteena on sujuvoittaa rakentamisprosesseja, edistää kestävää kehitystä ja vähähiilisyyttä sekä hyödyntää digitalisaation mahdollisuuksia. Lähde: https://ym.fi/rakentamislaki 

Keskeiset muutokset ja näiden vaikutukset: 

1. Lupajärjestelmän yksinkertaistaminen: 

Rakennuslupa, toimenpidelupa ja toimenpideilmoitus on yhdistetty yhdeksi rakentamisluvaksi, mikä selkeyttää jatkossa lupaprosessia.  

Rakennuttajat voivat toteuttaa pienempiä rakennushankkeita joustavammin ilman erillistä lupaprosessia. Esimerkiksi alle 30 neliömetrin tai 120 kuutiometrin suuruisen rakennuksen, kuten pihasaunan tai varaston, rakentaminen ei enää vaadi lupaa, kunhan rakentamis- ja kaavamääräykset sekä rantarakentamisen säännökset täyttyvät. https://ym.fi/rakentamislaki 

2. Digitalisaation edistäminen: 

Käyttö- ja huolto-ohjeet: Rakennuksille on laadittava konekielisesti luettavat käyttö- ja huolto-ohjeet, jotka huomioivat rakennuksen ominaisuudet sekä osien suunnitellun käyttöiän. Ohjeiden tulee sisältää kiinteistön ja rakennuksen perustiedot, historiatiedot sekä kunnossapidon tarveselvitykset ja suunnitelmatiedot. kiinteistolakimies.fi 

Rakennuksen käyttö- ja huolto-ohje laaditaan vain uudiskohteille. Rakennuskohteen omistajan olisi vastattava ohjeen ylläpitämisestä ajan tasalla.  

3. Rakennusten ilmastoselvitys ja päästötietokanta 

Kansallinen päästötietokanta tarjoaa tietoa rakennustuotteiden ja -materiaalien hiilijalanjäljestä, mikä tukee vähähiilistä rakentamista.  

Rakennuttajien ja omistajien on omaksuttava digitaaliset työkalut ja prosessit, mikä parantaa tiedonkulkua ja mahdollistaa rakennusten tehokkaamman ylläpidon.  

Rakentamisen vähähiilisyyden edistäminen: 

Uusiutuvan energian käyttö: Uusien ja laajamittaisesti korjattavien rakennusten ostoenergiasta tietyn osuuden on oltava uusiutuvaa energiaa. kiinteistolakimies.fi 

Rakennuttajien on suunniteltava hankkeet energiatehokkuus ja vähähiilisyys huomioiden, mikä voi vaikuttaa materiaalivalintoihin ja energiaratkaisuihin. 

4. Kiinteistöjen käyttötarkoitusta voi muuttaa joustavammin 

Rakennuksen käyttötarkoituksen muutos, esimerkiksi toimistotilan muuttaminen asunnoiksi, on mahdollista poikkeamisluvalla, vaikka se olisi ristiriidassa asemakaavan kanssa. Kunta voi asettaa ehtoja poikkeamiselle, mutta ei voi evätä lupaa pelkästään kaavan vastaisuuden perusteella.  

Rakennusten omistajille avautuu uusia mahdollisuuksia muuttaa tilojen käyttötarkoitusta joustavammin, mikä voi lisätä kiinteistöjen arvoa ja monipuolistaa niiden käyttöä.  

Yhteenvetona: 

Uusi rakentamislaki modernisoi Suomen rakentamissääntelyä, painottaen digitalisaatiota, kestävää kehitystä ja prosessien sujuvuutta. Rakennuttajien ja rakennusten omistajien on tärkeää perehtyä lain tuomiin muutoksiin ja varmistaa, että heidän toimintansa ja hankkeensa vastaavat uusia vaatimuksia. Näin he voivat hyödyntää lain tarjoamat mahdollisuudet ja varmistaa hankkeidensa onnistumisen muuttuvassa toimintaympäristössä.